Menneet vuosikymmenet
Teatterin historia alkaa jo 1888 perustetun Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen näytelmällisistä iltamista. Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen Näyttelijäseura perustettiin 7.8.1903.
1910
Näyttelijäseura toimi hetken itsenäisenä Hämeenlinnan Työväen Teatterina, mutta vuonna 1912 joutui jälleen Työväenyhdistyksen alaisuuteen.
- Vapaapalokunta perusti kilpailevan näyttämön kaupunkiin vuonna 1915.
- Birger Jaarlin kadulla sijaitseva toimitila ristittiin Teatteritaloksi ja otettiin käyttöön vuonna 1917.
- Vuonna 1919 palkattiin ensimmäinen vakinainen johtaja.
1920
Vuonna 1921 teatteri sai ensimmäisen julkisen tukensa, valtion toiminta-avustuksen 5000mk ja kaupungilta 4000mk.
1930
Tammikuussa 1939 Työväen Näyttämöllä nähtiin Mika Waltarin näytelmä Hämeenlinnan kaunotar, jonka kaupunki oli tilannut kirjailijalta 300-vuotisjuhlaansa.
1940
Talvisota katkaisi säännöllisen teatteritoiminnan. Teatterilaiset viihdyttivät paikallisia sotilasjoukko-osastoja, vierailivat sotasairaalassa ja järjestivät kotirintamajuhlia. Rintamakiertueita järjestetään -42 ja -43 kesinä. Vuonna -47 alkanut Matti Aron johtajakausi merkitsi lopullista ammattimaistumista. Teatterin nimi muuttui Hämeenlinnan Työväen Teatteriksi.
1950
Teatterista tuli osakeyhtiömuotoinen teatteri 1956 ja nimeksi annettiin Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy. Kesäteatteri toiminta alkoi samana vuonna.
1960
Taiteilijakuntaan kuului monia loistavia näyttelijöitä kuten, Ritva Valkama, Pertti Palo, Anja Pohjola, Seela Sella, Olavi Tervahartiala, Raija Paalanen, Merja Linko, Ritva Filppu, Matti Brand, Aapo Vilhunen ja Sauli Seppälä.
1970
Keväällä 1975 Teatteritalon vuokrasopimus sanottiin irti. Yksi vuosi näyteltiin Raatihuoneella kunnes kaupunki sai saneerattua Hopeakeskuksen varastorakennuksen teatteritilaksi. Uuden teatteritalon avajaisnäytelmä oli Täällä Pohjantähden alla (1976). Kesäteatterissa Votkaturistit rikkoi kaikki katsojaennätykset vuonna 1977.
1980
Vuonna 1981 saatiin tekniset työhuoneet ja varastot vanhan Verkatehtaan tiloihin. Uudesta teatteritalosta puhuttiin, sillä Hopeakeskuksen piti olla vain väliaikainen ratkaisu. Vuonna 1984 teatterinjohtajaksi kiinnitetään Mikko Nousiainen.
1990
Verstas-näyttämö otettiin käyttöön vuonna 1991. Teatteri vietti 90-vuotisjuhlaa vuonna 1993 näytelmätrilogialla Marius-Fanny-César päänäyttämöllä.
Vuonna 1998 valittiin Suomen teatterihistorian nuorin teatterinjohtaja Riku Suokas. Riku toi Suomeen stand up –komiikan. Club Act One aloitti tällöin toimintansa.
Vuonna 1998 valmistui talkoilla rakennettu Kulttuuritukku, jossa päästiin esittämään suuria tuotantoja.
2000
Vuonna 2003 vietettiin satavuotisjuhlaa Täällä Pohjantähden alla –musikaalilla.
Käynnistettiin suunnittelu ja lopulta toteutus uudesta Päänäyttämöstä.
Teatteri palasi vielä syksyllä 2009 vanhalle päänäyttämölle Palokunnankadulle uuden päänäyttämön remontin viivästyessä. Teatteri oli hetken aikaa toiminut ainoastaan Kulttuuritukussa sekä muissa ulkopuolisissa tiloissa.
2010
Hämeenlinnan Teatteri sai vuonna 2010 uuden päänäyttämön Verkatehtaan alueella sijaitsevasta kulttuuritukusta, jonka monitoimisali saneerattiin akustisesti korkeatasoiseksi, 350-paikkaiseksi teatterisaliksi.
Verkatehtaalla toimiva teatterin pukuvuokraamo siirtyi Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsille.
Vuonna 2013 Rauman Kaupunginteatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo valittiin Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:n teatterinjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi.
Hämeenlinnan Teatterissa valmistuu rakennemuutosselvitys keväällä 2019, jonka myötä teatterin toimitusjohtajaksi valitaan Pasi Ruohonen syksyllä 2019.
2020
Toimitusjohtajan työpariksi valittiin taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen. Toivonen aloitti tehtävässään tammikuussa 2020.
Teatteri luovutti Verstas-näyttämön päävuokralaisuuden Hämeenlinnan Miniteatterille, joka joutui luopumaan omasta studionäyttämöstään, kun Hämeenlinnan kaupunki päätti sijoittaa Lyseon koulun Verkatehtaalle remontoimalla entisen ARX-talon kokonaisuudessaan koulun käyttöön.
Teatterin päänäyttämö vietti 10-vuotisjuhlaansa Maratontanssit-esityksellä.